Voiko sanaa rakkaus käyttää työelämässä?
Onko tunteita lupa näyttää?
Miten voisimme käyttää niitä voimavarana?
Sana rakkaus nousi tällä viikolla hyvin vahvasti esille työyhteisön kehittämiseen liittyen keskustellessani yhteistyökumppanin kanssa. Jäin pohtimaan seuraavaa:
- Onko minulla lupa rakastaa työtäni, kollegoitani ja itseäni työelämässä?
- Missä tilanteissa tunteista puhuminen ja niiden sanoittaminen on työyhteisöissä sallittua?
- Miten voisimme sanoittaa paremmin tunteitamme ja auttaa sekä itseämme että kollegoitamme ymmärtämään niitä?
- Kuinka paljon tunteet ohjaavatkaan toimintaamme ja päätöksentekoamme- tahdoimme sitä tai emme.
- Aitous ei ole tunteetonta!
Oululainen bussikuski oli kohdatessamme aidosti läsnä. Hän otti kontaktin ja tervehti jokaisen bussiin tulevan henkilön, myös sen keskiovesta sisään tulleen naisen lastenrattaineen. Hän pahoitteli laukkuja sisään kantaneelle miehelle, että tiet ovat roudan takia huonossa kunnossa ja neuvoi tukemaan laukkuja matkalla, etteivät ne kaadu ja mene rikki. Seurasin bussikuskin positiivista toimintaa ja hymyilin. Tunteet tarttuvat! 5,8 euron bussimaksu oli halpa hinta hyvästä mielestä ja energisemmästä otteesta päivään.
Yhdeksi tulevaisuuden tärkeimmäksi työelämätaidoksi on nimetty tunneäly. Sen vastakohta on tietenkin tunneälyttömyys. Tunneälyään voi tietoisesti kehittää ja treenata, ei kai kukaan meistä halua olla tunneälytön. Alkajaisiksi jokainen meistä voi kiinnittää huomiota omaan toimintaansa: Mieti miten kuuntelen ja annan tilaa muille? Yritänkö aidosti ymmärtää kollegaa, esimiestä tai asiakasta?
Parhaissa asiakaskokemuksissa myös tunteet on huomioitu. Olin asiakkaana Oululaisessa kahvila La Torrefazionessa. Palvelu oli todella aitoa, positiivista ja läsnäolevaa. Istuin rauhassa teekuppini äärellä, kun sisään tuli vanha rouva. Rouvan tilaama ciabatta- leipä tarjoiltiin valmiiksi kahdessa osassa ja ruokalautasen alla oli paperipussi ”jos rouva ei jaksa kaikkea ja haluaa vaikka ottaa lopun mukaan, esimerkiksi iltapalalle”. Arvatkaa, lähtikö kahvilasta pois tyytyväisenä käsilaukkuaan taputtava, kiittelevä ja hymyilevä vanha rouva iltapala mukanaan. Tuumasin, että wau. Tässä todella huomioitiin asiakas, ennakoitiin hänen tarpeensa ja muutettiin vaivautunut pussin pyytäminen positiiviseksi iltapalan kotiinviemiseksi. Olin vaikuttunut ja oma asiakaskokemukseni parani rouvan hymyn myötä entisestään.
Hyvinvoiva ihminen tuntee ja ajattelee. Hän on aidosti läsnä. Hän saavuttaa ja ylittää potentiaalinsa. Itsensä, perheensä ja työnantajansa parhaaksi.
Rakkaudella,
Anniina
Anniina Hukari, Taito Training Oy, on rakentaja, toimeenpanija, muutoskatalyytti, jalkauttaja ja positiivinen piiskuri, joka on toiminut yli 15 vuotta organisaatioiden, tiimien ja yksilöiden kehittämisen tukena. Koulutukseltaan Anniina on opettajanpätevyydellä varustettu DI ja Business coach.
Taito Training
Taito on kyky tehdä asioita hyvin – kehity ja kehitä kanssamme.
www.taitotraining.fi